Helsingin Sanomat uutisoi 14. huhtikuuta koronavirustapauksista Vantaan kaupungin omistamassa Kaunialan sotainvalidisairaalassa. Yle uutisoi 15. huhtikuuta, että jo kaksi kolmesta koronaviruksen aiheuttamasta kuolemasta tapahtuu vanhainkodeissa. Eikä ihme.
Vantaan hoivakodit saavat kuukaudessa noin 30 uutta asukasta, eli karkeasti yhden joka päivä. Kaunialan sairaalassa epäillään, että yksi koronavirustartunta on tullut uuden asukkaan myötä.
Muistutamme myös, että Kiuruvedellä Attendon Kalliosydän -hoivakodin lukuisat kuolemat jäljittyivät lopulta uuteen, hoivakotiin vasta muuttaneeseen asukkaaseen.
Hoivakodeissa asuvat kuuluvat riskiryhmän ytimeen, jotka käyttävät hoivakodin yhteisiä tiloja muiden riskiryhmään kuuluvien asukkaiden kanssa. Koronaviruksen päätyessä hoivakotiin uuden asukkaan mukana sen tuomat vaikutukset ovat jo edellä todetuin erimerkein kohtalokkaita.
Henkilökunta voi jäädä kotiin epäillessään koronavirustartuntaa, mutta kaikista heikoimassa asemassa olevat – eli hoivakodin asukkaat – eivät voi paeta minnekään muualle. Asukkailla kyse ei siis ole valinnasta, vaan pakosta.
Hoivakotien asukkaat ovat myös usein muistisairaita ja tästä syystä heiltä on vaikea saada suostumusta vapaaehtoiseen karanteeniin. Uusia asukkaita ei voida pakottaa karanteeniin yksilön vapauksia rikkomatta. Yhtälö on yksinkertaisesti mahdoton ja altistaa heikoimmat kohtuuttomalle riskille.
Miksi uusia tulokkaita ei sitten testata? Vaadimme, että Suomen hallituksen on laajennettava testauskapasiteettia kaikin mahdollisin keinoin sekä otettava käyttöön myös tähän mennessä käyttämättömät yksityisetkin resurssit. Ohjeistus tai testauskapasiteetin puute eivät voi olla tekosyitä sille, että jätämme suojaamatta hoivakotien asukkaat. Yksikin kiinni saatu koronavirustartunta pelastaa hoivakotiympäristössä ihmishenkiä.
Kirjoitus on alun perin julkaistu Vantaan Sanomissa 25.4.2020 ja kirjoitettu yhdessä lautakuntakollegan kanssa.