Vanhuspalvelut ja vanhusten palveluasuminen ovat olleet paljon tapetilla viime aikoina. Syystä. En hyväksy enkä suvaitse kikkailuja hoivapalveluissa, teki niitä yksityinen tai kunnallinen toimija. Sovitusta on pidettävä kiinni – jos yksityisiä palveluita tarjoavan toimijan myynti on laskenut tarjouksensa liian edulliseksi, on tällöin kyseinen ongelma lähtökohtaisesti palveluntarjoajan, ei kunnan. Toisaalta, kummankaan etu ei ole liian edullinen hinta – sillä se juuri paineeseen kikkailla ja tehdä kestämättömiä ratkaisuja. Samalla se vaatii myös kunnalta valvontatyötä, joka syö resursseja.
Mutta mitä meille Vantaalle kuuluu? Vanhuspalveluita Vantalla hoidetaan sekä julkisella (omilla yksiköillä) että yksityisillä palveluilla. Suunnilleen 2/3 hoitopaikoista (822 hoitopaikkaa) on yksityisissä, yhteensä 31 yksikössä. Vantaan suurimmat yksityiset palveluntuottajat ovat Attendo, Foibe ja Mehiläinen.
Valvotaanko Vantaalla vanhuspalveluiden yksiköitä? Kyllä. Tämän hetken tiedon mukaan, Vantaa on Uudenmaan kunnista ainoa, joka valvoo sekä yksityisiä että omia yksiköitä samoilla kriteereillä. Vantaalla myös valvontaa tekee moniammatillinen tiimi – ei vain yksittäinen valvoja kuten esimerkiksi Oulussa.
Vantaalla tehdään valvontakäyntejä yksiköihin vähintään kerran vuodessa. Osasta ilmoitetaan etukäteen, osasta ei. Vantaalla myös järjestetään puolivuosittaisia seminaareja palveluntarjoajien kanssa, joihin ottavat osaa palveluntarjoajien korkeimmat päättäjät. Vantaa tekee myös lääkärivalvontaa – eli valvoo hoivakotien lääkäreiden toimintaa. Esimerkiksi kroonisten kipupotilaiden kohdalla tämä on merkittävä asia.
No entä sitten kuuluisat haamuhoitajat? Vantaalla pyydetään työvuorosuunnittelun työvuorolistojen lisäksi myös toteutuneet työvuorolistat. Ne tarkastetaan myös valvontakäyntien yhteydessä. Haamuhoitajat ovat loistaneet poissaolollaan.
Mutta miten tämä hoitajamitoitus? Tällä hetkellä keskiarvoinen Vantaan hoitajamitoitus omissa yksiköissä on 0,6 ja ostopalveluina 0,58. Tähän ei lasketa siivoojia mukaan. Jos hoitomitoitus kirjataan lakiin ja määritetään tuohon 0,7:ään, tarkoittaa tämä Vantaalle nykyisten laskelmien mukaan noin 300 uutta hoitajaa (mistä nämä muuten palkataan?) sekä noin 13 miljoonan euron lisälaskua.
Ei, en kannata hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin staattisena numerona. Se, että hoitajia kirjataan esimerkiksi se 0,7 hoitajaa per potilas ei mitenkään korreloi hoidon laadun kanssa. Samalla se nykyisen esityksen muodossa tarkoittaisi sitä, että potilaat, jotka ovat nyt hoitoisuudeltaan yli tuon 0,7 saisivat jatkossa vähemmän hoitoa kuin tällä hetkellä.
Nykyinen suosituspohjainen toiminta on pätevä, kunhan kunnat hoitavat oman valvontatehtävänsä. Kuten Vantaa on kokonaiskuvassa hyvin tehnytkin. Työtä on silti jatkettava, sillä työ ei ole valmis. Kannatan kahta täsmennystä lakiin: Ankarampia sanktioita sekä tiukempaa valvontaa.