Tein vuosia sitten lupauksen itselleni, että pyrin kaikin mahdollisin keinoin tekemään asioista tuleville sukupolville helpompia kuin ne itselle ovat olleet. Tässä on ensimmäinen tilaisuus. Byrokratian kauhukuvat ovat tuttuja, olen saanut seurata omassa lähipiirissä mielenterveyskuntoutujan arkea, pomputtelemista luukulta toiselle, asioimista Kelan, työvoimatoimiston sekä muiden viranomaisten kanssa. Mielenterveyden Keskusliiton hallitustoiminnan kautta olen saanut nähdä täysin toisenlaistakin arkea. Arkea joka ei näy kuin harvalle meistä kaikista.
Elämä on heitellyt minua työttömyyden, palkkatyöntekijän ja yrittäjän välimaastossa, sattumalta ja sekaisin.
Paljon on menty eteenpäin, mutta paljon on vielä tekemättä tai kesken. Uusia, järkeviä ratkaisuja tarvitaan. Maailmaa ei ole ennenkään muutettu tekemällä kaikki samalla tavalla kuin edelliset sukupolvet. Elämä on heitellyt minua työttömyyden, palkkatyöntekijän ja yrittäjän välimaastossa, sattumalta ja sekaisin. Yllätyslomakkeet ja erikoispäätökset on koettu, mutta jotenkin omalle luonteelle ei ollut ominaista luovuttaminen tai isompien tahojen kiroaminen. Sen sijaan, haluan muuttaa asioita.
Omalle luonteelle ei ollut ominaista luovuttaminen tai isompien tahojen kiroaminen. Sen sijaan, haluan muuttaa asioita.
Peilaan monia asioita turvallisuuden läpi. Kantavia teemoja ovat mm. turvallinen asuminen, turvallinen työnteko sekä turvallinen lapsuus ja nuoruus. Ihminen saa itsestään ihmeitä irti kun voi hyvin. Tästä syystä – ja yli 20 vuotta jääkiekkoa tuominneena – liikunta ja urheilu ovat rakkaita ja lähellä sydäntä. Samalla – aina on mahdollisuus tehdä asioita toisin. Suomi ja Vantaa tarvitsevat rohkeita ratkaisuja, erilaisia päätöksiä – jotta saadaan parempia tuloksia.
Mutta miksi Kokoomus?
Ihmiset tekevät ratkaisut ihmisiä varten. Minä en ole unohtanut tätä, enkä unohda.